Latva-artisokka Gros vert de Laon

Artisokka ‘Gros vert de Laon’ on kestävä ja kylmää hyvin sietävä lajike. Tätä monivuotista hyötykasvia viljellään sen pyöreiden, erittäin suurten kukintojen vuoksi: ne muodostuvat soikeista suomuista, jotka ovat tyveltään lihaisia (lehdet), sekä kukkapohjuksesta, eli artisokan sydämestä. Kylvö helmi–maaliskuussa, sato 6–7 kuukauden kuluttua.

Artisokka on monivuotinen vihannes, joka kuuluu asterikasvien (Asteraceae) heimoon. Se kuuluu Cynara-sukuun, kuten isoartisokka ja… ohdake. Kreikkalaiset ja roomalaiset tunsivat sen jo antiikin aikana, ja Ranskaan se tuotiin noin 1400-luvulla.

Vaikka artisokka on monivuotinen, sitä viljellään usein vain kahden tai kolmen vuoden ajan. Kasvilla on pystykasvuinen varsi, joka voi kasvaa jopa 2 metrin korkuiseksi, ja suuret, syvään liuskoittuneet lehdet. Syötävä osa on kukinto – tai oikeammin kukkanuppu – joka korjataan ennen kuin kukka ehtii kehittyä.

Coluche sanoi artisokasta: « Se on ainoa ruokalaji, jossa syömisen jälkeen lautasella on enemmän kuin aloittaessa ! ». Tämä ei ole täysin väärin eikä täysin oikein, sillä artisokasta syödään lähes kaikki: sydän esimerkiksi vinegrettekastikkeen kanssa, lehtisuomujen tyvet sekä myös lehtien ruodit, jotka keinotekoisesti vaalennettuina voidaan syödä kuten isoartisokan ruodit.

Artisokalla on anemiaa ehkäiseviä, myrkkyjä poistavia, virkistäviä ja vahvistavia ominaisuuksia, ja se sisältää A-, B1-, B2- ja C-vitamiineja. Sillä on suotuisa vaikutus maksaan.

Puutarhassa artisokka viihtyy ravinteikkaassa ja läpäisevässä maassa. Välimerenkasvina sen pahimpia vihollisia ovat liiallinen kosteus ja pakkanen. Siksi se menestyy parhaiten leudossa ilmastossa ja mielellään kohopenkissä.

Sadonkorjuu ja säilytys : Kukkanuppuja korjataan tarpeen mukaan ja niiden kehittymisen edetessä, vuosittain. Ne on korjattava ennen kuin keskiosan suomut alkavat aueta, ja ne kannattaa käyttää mahdollisimman pian.

Puutarhurin vinkki : Alueilla, joilla talvet ovat ankaria, suojaa kasvustot paksulla kerroksella kuivia lehtiä. Seuraa lisäksi kasveja tarkasti – kirvat pitävät niistä erityisen paljon!

Kylvö helmi–maaliskuussa

Siemenet kylvetään ruukkuihin. Laita 2–3 siementä ruukkua kohti. Jätä vain vahvin taimi, ja istuta se kasvupaikalle noin 2 kuukautta kylvöstä. Lopullinen istutusväli on 80 cm – 1 m.

Etelä-Ranskassa voidaan kylvää myös suoraan kasvupaikalle kylvökuoppiin, 80 cm – 1 m välein. 

Hoito

Tee harausta ja kitkentää. Kastele tarvittaessa. Taimien multaus on hyödyksi, samoin hyvä kate. Loka–marraskuussa leikkaa kukkanuppuja tuottaneet varret muutaman senttimetrin korkeudelta maanpinnasta.