Köynnösvehka - Philodendron xanadu

Köynnösvehka eli Thaumatophyllum xanadu tunnetaan pensasmaisesta kasvutavastaan, hienosti lohkotusta lehvistöstään ja erityisestä kylmänkestävyydestään. Se muodostaa suuren, tiheän mättään syvälle lohkottuja, kiiltäviä tummanvihreitä lehtiä. Kasvi voi uusiutua kannosta pakkasvaurion jälkeen, vaikka toistuva pakkastuho uhkaa uuvuttaa sen 3–4 vuodessa. Kasvin kasvattamista suuressa ruukussa ja sen suojaamista pakkaselta talvella suositellaan.

Thaumatophyllum xanadu on suuri monivuotinen vehkakasvien heimoon kuuluva pensas, joka on kotoisin Brasilian subtrooppisista metsistä. Se ei ole liaani vaan pensasmainen, levittäytyvä kasvutapa. Se muodostaa kasvillisuuskupolin, joka on noin 1,30 m korkea ja 1,60 m leveä. Kasvu on suhteellisen hidasta. Varret muuttuvat ajan myötä jäykiksi, rungoiksi, väriltään ruskeasta harmaaseen, ja niissä on lehtiarpia. Ylhäällä kehittyy kimppu suuria, pitkäruotisia lehtiä; jokainen lehti on jopa 40 cm pitkä ja jakautuu 15–20 kapeaan lohkoon, joilla on nahkamainen pinta ja sileät reunat. Lehtilapa on kirkkaanvihreä, kiiltävä, vaaleampisuoninen. Kuten kaikki köynnösvehkat, se tuottaa ilmajuuria, jotka keräävät ilmankosteutta. Kukinta on viljelyssä harvinaista, ja se esiintyy puikiona, jota ympäröi kapea punertava suojuslehti.

Thaumatophyllum xanadu viihtyy ravinteikkaassa, kevyessä maassa, suosii puolivarjoa, sietää kuivaa ilmaa ja satunnaista kastelun unohtamista, ja lehvistö kärsii vasta alle 0°C:n lämpötiloissa.

Thaumatophyllum xanadu tunnetaan myös ilmanpuhdistavana kasvina: sen kerrotaan kykenevän osittain poistamaan myrkyllisiä molekyylejä, kuten formaldehydiä, hiilimonoksidia, tolueenia, bentseeniä, heksaania, trikloorietyleeniä ja ammoniakkia.