Aitoviiniköynnös Crimson Seedless

'Crimson Seedless' aitoviiniköynnös on melko myöhäinen lajike. Sadonkorjuu alkaa eteläisessä Suomessa syyskuun puolivälissä ja pohjoisempana lokakuun alussa. Se tuottaa keskikokoisia tai suuria kartionmuotoisia terttuja, joiden paino on 400–500 grammaa, ja niissä on pitkä, vankka varsi. Keskikokoiset marjat ovat soikeita, väriltään vaihtelevia vaaleanpunaisesta violettiin punaiseen, ja niiden pinnalla on vaalea vahakerros. Malto on kiinteää ja rapeaa, kuori on paksu ja läpikuultava, marjat ovat mehukkaita, makeita, maultaan melko neutraaleja ja siemenettömiä. Rypäleitä voidaan syödä tuoreina tai käyttää mehuun, hilloon, hyytelöön, leivonnaisiin ja hedelmäsalaatteihin. Tämä lajike on altis härmälle, härmätaudille ja harmaahomeelle.

'Crimson Seedless' -lajikkeen jalostivat David Wilder Ramming ja Ronald Tarailo Kaliforniassa, jossa sitä on viljelty vuodesta 1989. Se on risteytys 'Emperor' -lajikkeen (tunnetaan myös nimillä Empereur, Red Emperor, Red Emperador, Genova Rossa) ja C33-199 -lajikkeen välillä. Se on yleisin pöytärypäle Kaliforniassa ja sitä kasvatetaan laajalti Etelä-Amerikassa, Etelä-Afrikassa ja Espanjassa. Aitoviiniköynnös muodostaa kasvin, jolla on pitkät, puutuneet, kiipeilevät oksat, jotka saavuttavat 4–6 metrin pituuden. Sen juuristo voi ulottua jopa 5 metrin syvyyteen, mikä antaa hyvän kuivuudenkestävyyden. Lehtensä pudottavat lehdet ovat kooltaan 8–16 cm, vuorottaiset, 5–7 hammaslohkoiset, ja ne muuttuvat syksyllä kullankeltaisista violettiin punaisiksi. Kukinta tapahtuu touko–kesäkuussa, jolloin muodostuu 10–12 cm pitkiä terttuja pieniä kellertävänvihreitä kukkia. Itsepölyttyvänä lajikkeena kaksineuvoiset kukat pölyttyvät itsekseen. Kukkanuput jäätyvät -2 °C:ssa, vaikka myöhäinen kukinta ei ole erityisen herkkä kevätpakkasille. Tämä lajike kestää noin -20 °C pakkasta ja sitä voidaan kasvattaa Suomessa suojaisella, aurinkoisella paikalla, jossa maa on hyvin vettä läpäisevää, syvää, kuivaa tai kalkkipitoista.

'Crimson Seedless' on tuottoisa ja voimakaskasvuinen, ja sadontuotanto alkaa noin 2–3 vuoden iässä ja saavuttaa optimaalisen tason 7–8 vuoden kuluttua. Kevyt lehtien poisto voi parantaa marjojen väriintymistä. Sadonkorjuu ajoittuu syyskuun lopusta lokakuun loppuun alueesta ja ilmastosta riippuen; tertut on leikattava oksasaksilla vasta täysin kypsinä, sillä ne eivät kypsy poimimisen jälkeen. Yksi köynnös voi tuottaa 20–30 kg vuodessa. Rypäleet säilyvät vain muutaman päivän viileässä tai jääkaapissa.

Rypäleet sisältävät runsaasti hiilihydraatteja (glukoosia ja fruktoosia) 16–18 g/100 g, ja niiden energia-arvo on noin 80 kcal/100 g. Ne sisältävät B2-, B6- ja C-vitamiineja, fenolisia antioksidantteja, kuitua, mangaania, kaliumia, kalsiumia, magnesiumia ja rautaa.

'Crimson Seedless' voidaan kasvattaa myös pergolassa, lehtimajassa tai seinustalla koristeellisen vaikutuksen vuoksi. Pöytärypäleiden satokauden pidentämiseksi elokuusta lokakuuhun sitä voidaan yhdistää aikaisempien lajikkeiden, kuten 'Chasselat doré', 'Chasselat rose', 'Roi des précoces', 'Centennial Seedless', 'Perlette' tai 'Madeleine Royal', tai myöhäisempien, kuten 'Alphonse Lavallée', 'Exalta', 'Muscat d'Alexandrie', 'Muscat de Hambourg' tai 'Sultanica bianca', kanssa.