Aitoviiniköynnös Chasselas Rose

Istuta 'Rose Chasselas' aitoviiniköynnös syksyllä syvään, hyvin vettä läpäisevään, jopa kiviseen, kuivaan, niukkaravinteiseen ja kalkkipitoiseen maahan aurinkoiselle, voimakkailta tuulilta suojatulle paikalle. Sekoita istutusmultaan 3–4 kourallista hedelmäpuiden väkilannoitetta ja 2 kg kompostoitua lantaa jokaista köynnöstä kohden. Juuret eivät saa joutua kosketuksiin lannan kanssa. Istutuksen jälkeen leikkaa kahden ison silmun yläpuolelta edistääksesi kahden oksan kasvua. Pidä voimakkain verso ja sido se paaluun. Tämän jälkeen tehdään kasvatusleikkaus pystyyn yksivartiseksi (katso leikkausohjeet).

Aitoviiniköynnös ei vaadi säännöllistä lannoitusta hyvän tuoton saamiseksi, pikemminkin päinvastoin. Rikasta maaperää kaliumkuonalla, jauhetulla sarvella tai rautakelaatilla ainoastaan 2–3 vuoden välein.

Käsittelyt: tammi- ja helmikuussa ruiskuta talvella kaikkien hyönteisten talvehtivien muotojen hävittämiseksi. Kasvun alkaessa käsittele 3–4 kertaa 8 päivän välein täydellisellä hyönteisiä ja tauteja torjuvalla käsittelyllä. Toista toimenpide kukinnan lopussa, ennen kuin rypäleet vaihtavat väriä.

Yleisimmät aitoviiniköynnöksen viholliset ovat viiniköynnöskoisa (Cochylis) ja Eudemis (rypälematokoi), joita tulisi käsitellä hyönteismyrkyllä kasvukauden aikana kahdesti 15 päivän välein. Muita ovat väärä härmä (öljyläikkiä lehdissä, alapinnalla valkoista nukkaa) ja harmaahome Botrytis (homeen muodostuminen rypäleisiin kostealla säällä). Näihin kahteen sienitautiin käytä bordeaux-seosta ensimmäisten oireiden ilmaantuessa. Vaihtoehtoisesti käsittele rikillä härmätautia (valko-harmaa huopamainen kerros lehtien yläpinnalla) vastaan hyvällä säällä, ei liian kuumalla.

Sitten 1800-luvun lopun viinikirvan tuhojen aitoviiniköynnös on vartettava eri perusrungoille, jotka ovat vastustuskykyisiä tälle taudille ja soveltuvia eri maaperille. Nämä perusrungot ovat peräisin amerikkalaisista lajikkeista.