Vadelma Raspbeary

Vadelma (Rubus idaeus) on puumainen vadelmalajike, jolla on pieni runko (korkeus 40–50 cm) ja hieman haaroittunut latvus, mikä helpottaa marjojen poimintaa. Kasvi saavuttaa lopulta noin 2 metrin korkeuden. Se on lehtensä pudottava pensas; lehdet ovat päältä vihreitä ja alta valkovihreitä ja karvaisia. Valkoiset kukat, halkaisijaltaan 1–2 cm, ovat ryhmittyneet 10–12 kukan tertuiksi ja ilmestyvät useissa aalloissa. Kukinta on uudelleenkukkivaa toukokuusta heinäkuuhun, satoa heinäkuusta syyskuuhun. Marjominen jatkuu säännöllisesti syyskuun lopusta lokakuun puoliväliin. Tuotanto saavuttaa normaalin tasonsa kolmantena vuonna istutuksen jälkeen, ja kasvi voi tuottaa marjoja noin 10 vuoden ajan.

Kuten muutkin vadelmapensaat, se on suositeltavaa istuttaa syksyllä puolivarjoon tai epäsuoraan auringonvaloon, humuspitoiseen maahan, joka pysyy hieman kosteana. Varsia ei tarvitse ohjata, toisin kuin perinteisillä vadelmalajikkeilla.

Marjat nautitaan parhaiten tuoreina poiminnan jälkeen. Niitä voidaan käyttää myös hilloihin tai piirakoihin. Vadelmat sisältävät levuloosia ja fruktoosia, ellagihappoa, tanniineja, C-vitamiinia ja ovat hyvä kaliumin lähde. Nuoria versoja ja silmuja käytetään gemmoterapiassa.

*Marjan irtoamattomuus kukkapohjuksestaan on erottava kriteeri vadelmien ja karhunvatukoiden (mukaan lukien tarhakarhunvatukka Rubus fruticosus) välillä, joiden kukkapohjus pysyy kiinni hedelmässä.