Vadelma Paris luomu

Luomuviljelyn Bio 'Paris' -vadelma on ranskalainen uutuuslajike, jolla on jatkuva kukinta. Se tuottaa satoa ensimmäisen kerran kesäkuussa ja toisen kerran lokakuussa. Marjat ovat suuria, pyöreänkartiomaisia, vaaleanpunaisia ja irtoavat poimittaessa helposti kukkapohjuksestaan. Ne ovat kiinteitä, makeita ja aromikkaita, ja niillä on erinomainen säilyvyys. Kasvi on pysty- ja pensasmainen.

Bio 'Paris' -vadelma kuuluu ruusukasveihin. Se muodostaa lehtensä pudottavan pensaan, jonka pystyt, kaksivuotiset varret kasvavat noin 1,50 m korkeiksi ja leveiksi. Varret kuolevat sadonkorjuun jälkeen, ja uudet versot kasvavat monivuotisesta juurivesakannosta; varressa on pieniä piikkejä. Lehdet ovat päältä vihreitä ja alta valkohuopakarvaisia. Pienet valkoiset kukat, jotka ovat ryhmittyneet 10–12 kukan tertuiksi, ilmestyvät kahteen otteeseen: huhti–toukokuussa ja heinä–elokuussa, ja ne houkuttelevat mehiläisiä. Marjantuotanto on runsasta kesäkuun puolivälistä lokakuun puoliväliin, ja keskikesällä on pieni tauko.

Marjat ovat parhaita tuoreena syötynä, ja ne kannattaa hyödyntää nopeasti esimerkiksi hillona tai muina valmisteina. Sato saavuttaa täyden tuotantotasonsa kolmantena istutusvuonna, ja yksi kasvi voi pysyä tuottoisana noin 10 vuotta. Bio 'Paris' -vadelmaa voidaan yhdistää kerran kukkivien lajikkeiden, kuten 'Malling Promise', kanssa, jolloin satoa saadaan kesän ajan jatkuvasti.

Marjat sopivat hilloihin, jäätelöön ja piirakoihin. Ne sisältävät levuloosia, fruktoosia, ellagihappoa, tanniineja ja C-vitamiinia, ja ne ovat hyvä kaliumin lähde. Nuoria versoja ja silmuja käytetään gemmoterapiassa.

*Tämä irtoamattomuus onkin erottava tekijä vadelmien (laajassa merkityksessä) ja karhunvatukoiden (mukaan lukien Rubus fruticosus, eurooppalainen karhunvatukka) välillä: karhunvatukan kukkapohjus jää marjaan.