Karviainen Hinnonmäki Röd luomu
Karviainen Hinnonmäki Röd luomu
Ribes uva-crispa Hinnönmaki Röd
karviainen
Kotiinkuljetus tai noutopisteeseen (riippuen koosta ja kohteesta)
Tärkeää: maasi tulliviranomaiset saattavat veloittaa sinulta tullimaksuja toimituksen yhteydessä.
Valitse toimituspäiväsi,
ja valitse päivämäärä ostoskorissa
12 kuukautta kuukauden kasvuunlähtötakuu tälle kasville
Lisätietoja
Takaamme kasvien laadun koko kasvukauden ajan.
Korvaamme omalla kustannuksellamme kaikki kasvit, jotka eivät ole elpyneet normaaleissa ilmasto- ja istutusolosuhteissa.
Kuvaus
Luomutarhakarviainen 'Hinnonmaki Rod' on tuottoisa ja voimakaskasvuinen lajike, jolla on hyvä vastustuskyky härmätautia vastaan, mikä tekee siitä sopivan kosteisiin ilmastoihin. Se tuottaa suuria, läpikuultavia, punaisia hedelmiä, joiden malto on mehukasta ja kirpeää. Marjat ovat herkullisia tuoreena ja sopivat erinomaisesti hilloihin, hyytelöihin, piirakoihin tai lihan ja kalan lisukkeeksi. Istuta lokakuusta maaliskuuhun, niin sato kypsyy heinäkuun puolivälin tienoilla.
Ribes uva-crispa kuuluu karviaskasvien (Grossulariaceae) heimoon, kuten lännenpunaherukkakin (Ribes rubrum). Se on tiheä, tyvestä haarova pensas, jonka korkeus on 1 m ja leveyys 75 cm. Sen lehtensä pudottavat lehdet ovat sahalaitaisia, karvaisia ja väriltään kirkkaan- tai keskivihreitä. Useimmilla lajikkeilla on piikikkäät varret. Keväällä ilmestyy pieniä vihertävänvalkoisia kukkia, joiden jälkeen kehittyy läpikuultavia, pyöreitä tai soikeita marjoja, joiden halkaisija on 1,5 cm ja jotka jakautuvat oksille. Lajikkeesta riippuen marjat voivat olla punaisia, valkoisia tai keltavihreitä. Sato on noin 3–4 kg per kasvi.
Tarhakarviainen on vähäkalorinen ja runsas C-, A- ja B-vitamiinien sekä kivennäisaineiden, kuten kalsiumin, raudan, kaliumin ja fosforin, lähde. Sillä on virtsaa erittäviä, ruuansulatusta edistäviä ja ummetusta lievittäviä ominaisuuksia, kun sitä nautitaan tuskin kypsänä. Marjoja voi syödä tuoreena tai käyttää makeissa valmisteissa (piiraat, hillot, hyytelöt) tai suolaisissa ruoissa (lihan ja kalan lisukkeena).
Ribes uva-crispa on erittäin talvenkestävä ja helppohoitoinen, mutta herkkä kuivuudelle. Puutarhassa sitä voidaan käyttää syötävässä pensasaidassa yhdessä muiden herukoiden ja vadelmien kanssa, tai tiheänä suojapensasaitana lukuisten piikkiensä ansiosta.
{$dispatch("open-modal-content", "#customer-report");}, text: "Please login to report the error." })' class="flex justify-end items-center gap-1 mt-8 mb-12 text-sm cursor-pointer" > Ilmoita virheestä tällä sivulla
Karviainen Hinnonmäki Röd luomu kuvina...
Kasvutapa
Hedelmä
Kukinta
Lehvistö
Kasvitiede
Ribes
uva-crispa
Hinnönmaki Röd
Grossulariaceae
karviainen
Puutarha-
Istutus ja hoito
Karviaispensas menestyy kosteassa, ilmavassa ja ravinteikkaassa maassa, jossa on lievästi happama pH. Pohjoisessa pensas suosii valoisaa mutta ei paahtavan kuumaa paikkaa, etelässä puolivarjoa. Se ei pidä äärimmäisestä kuumuudesta ja kuivuudesta, vaan viihtyy parhaiten viileässä ilmastossa ja vuoristoseuduilla.
Pensasaitaa istutettaessa istuta kasvit kahden metrin välein. Istuta loka–maaliskuussa. Liota juuripaakkua hetki vedessä ennen istutusta. Kaiva reikä, sekoita maa-aines hyvin maatuneeseen kompostimultaan tai ruukutusmultaan, aseta juuripaakku paikalleen ja peitä mullalla. Tiivistä multa ja kastele runsaasti. Käytä katetta tyvellä kosteuden säilyttämiseksi kesällä. Kastele säännöllisesti kuumina jaksoina.
Karviaispensasta voivat vaivata kirvat ja punkit, jotka voi torjua ruiskuttamalla saippuavedellä tai valkosipuli-uutteella. Se on myös altis sienitaudeille, kuten antraknoosi (ruskeita laikkuja lehdissä ja marjoissa), härmätauti (valkoinen jauhemainen päällyste), harmaahome (valkoista sitten ruskeaa nukkaa marjoissa) ja ruoste (oransseja märkäpaiseita lehtien alapinnalla). Ruiskuta säännöllisesti raunioyrtti- tai nokkosuutteella tai kortekeittimellä. Poista ja polta kaikki sairastuneet osat. Kesä–heinäkuussa suojaa sato verkoilla lintujen varalta.
Milloin istuttaa?
Mihin paikkaan?
Hoito-ohjeet
Tästä tuotteesta ei ole vielä arvosteluja. Jaa kokemuksesi ensimmäisenä.
Viimeksi katsotut tuotteet
Etkö löytänyt etsimääsi?
Talvenkestävyys tarkoittaa alinta talvilämpötilaa, jonka kasvi kestää vaurioitumatta tai kuolematta. Tämä kestävyys riippuu kuitenkin kasvupaikasta (suojaisella alueella, kuten patiolla), suojauksista (talvipeite) ja maaperän tyypistä (kestävyys paranee hyvin vettä läpäisevässä maaperässä).
Verkkosivuillamme ilmoitettu kukinta-aika koskee alueita, jotka sijaitsevat USDA-vyöhykkeellä 6a (etelärannikko ja saaristo: Helsinki, Turku, Tampere, Espoo, Vantaa).
Kukinta-aika vaihtelee asuinpaikkasi mukaan:
- Maan sisä- ja itäosissa (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Lahti) kukinta viivästyy 2–4 viikkoa ilmoitettuihin päivämääriin verrattuna, koska talvet ovat ankarampia, maaperä sulaa myöhemmin ja keväthallat ovat yleisiä toukokuuhun asti.
- Pohjois-Suomessa ja Lapissa (Oulu, Kemi, Rovaniemi, Sodankylä, Ivalo) kukinta viivästyy 6–10 viikkoa. Se tapahtuu pääasiassa kesäkuun ja elokuun välillä, sillä kasvukausi on hyvin lyhyt. Pakkasia voi esiintyä vielä kesäkuussa ja jo elokuussa.
Verkkosivuillamme mainittu istutusajankohta koskee alueita, jotka kuuluvat USDA-vyöhykkeeseen 6a (etelärannikko ja saaristo: Helsinki, Turku, Tampere, Espoo, Vantaa).
Istutusajat vaihtelevat asuinpaikkasi mukaan:
- Maan sisä- ja itäosissa (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Lahti) viivästä istutusta keväällä 2–4 viikkoa ja aikaista sitä syksyllä 2–3 viikkoa ilmoitettuihin päivämääriin verrattuna, jotta vältät myöhäiskevään yöpakkaset ja syyskuun alkupuolella esiintyvät varhaiset pakkaset.
- Pohjois-Suomessa ja Lapissa (Oulu, Kemi, Rovaniemi, Sodankylä, Ivalo) istutusajankohta on hyvin lyhyt ajanjakso: istutus on ehdottomasti tehtävä vasta loppukeväästä (toukokuun lopussa–kesäkuussa), kun lumi on sulanut kokonaan ja viimeiset pakkasvaarat ovat ohi. Syksyistä istutusta ei suositella, sillä Lapin sisäosissa ensimmäiset pakkaset alkavat jo elokuussa.
Verkkosivustollamme ilmoitettu sadonkorjuuaika koskee USDA:n vyöhykkeen 8 maita ja alueita (Ranska, Englanti, Irlanti, Alankomaat).
Kylmemmillä alueilla (Skandinavia, Puola, Itävalta...) hedelmien ja vihannesten sadonkorjuu tapahtuu todennäköisesti 3–4 viikkoa myöhemmin.
Lämpimimmillä alueilla (Italia, Espanja, Kreikka jne.) sadonkorjuu tapahtuu todennäköisesti aikaisemmin, sääolosuhteista riippuen.
Verkkosivustollamme ilmoitetut kylvöajat koskevat maita ja alueita, jotka sijaitsevat USDA:n vyöhykkeellä 8 (Ranska, Iso-Britannia, Irlanti, Alankomaat).
Kylmemmillä alueilla (Skandinavia, Puola, Itävalta...) viivästytä ulkokylvöä 3–4 viikkoa tai kylvä kasvihuoneeseen.
Lämpimämmissä ilmastoissa (Italia, Espanja, Kreikka jne.) siirrä ulkokylvöä muutamalla viikolla aikaisemmaksi.
Lauhkeassa ilmastossa keväällä kukkivat pensaat (onnenpensaat, pensasangervot jne.) on leikattava heti kukinnan jälkeen.
Kesällä kukkivat pensaat (kiinankutriot, piiskat jne.) voidaan leikata talvella tai keväällä.
Tyypillisesti kylmillä alueilla ja kylmälle arkoja kasveja on hyvä leikata vasta, kun pakkaset ovat ohi.