Tarhaomenapuu Chenonceau - Delbard

Valitse Chenonceau-pylväsomenapuullesi aurinkoinen kasvupaikka. Maaperä voi olla hieman emäksinen tai hapan, mutta ei liian voimakkaasti. Kaiva riittävän suuri istutuskuoppa, vähintään kolme kertaa juuripaakun tilavuuden verran. Lisää samalla orgaanista ainesta (pintamaata, kompostimultaa) ja peruslannoitetta, kuten jauhettua sarvea. Älä peitä varrennuskohtaa. Tue puu tarvittaessa. Yksinään ja avoimella paikalla kasvaville omenapuille voi olla apua tukijärjestelmästä: aseta kolme tukiseivästä kolmion muotoon noin 50 cm päähän rungosta ja yhdistä ne puupaloilla. Suojaa kuori esimerkiksi kumilla ja kiinnitä seipäät runkoon metallilangoilla. Kastele runsaasti, myös talvella ja vaikka sataisikin. Hedelmäpuut istutetaan mieluiten lokakuun ja maaliskuun välisenä aikana, kun maa ei ole jäässä. Astiassa kasvatettuja puita voi istuttaa ympäri vuoden, lukuun ottamatta kovia helteitä tai pakkasia.

Pylväshedelmäpuiden etu on, että niitä voi kasvattaa ruukuissa ulkokäyttöön. Valitse vähintään 60 litran astia. Varmista, että ruukussa on reiät ja huolehdi hyvästä vedenpoistosta täyttämällä pohja paksulla kerroksella savi- tai sepeliä. Ruukuissa puut tarvitsevat luonnollisesti useammin kastelua. Talvella siirrä hedelmäpuut tuulelta suojattuun paikkaan ja lopeta kastelu pakkaskausien ajaksi. Vähintään kahden vuoden välein vaihda pintamaa tuoreeseen multaan ja lannoita ennen kukintaa käyttämällä erityistä lannoitetta, joka ei ole liian typpipitoinen.

Talvella voit lisätä pienen kourallisen puutuhkaa puun tyvelle, kevyesti pintamultaan sekoittaen – tuhka on runsaskaliumista ja parantaa hedelmänmuodostusta. Omenapuut voivat kärsiä monista taudeista ja tuholaisista. Rajoittaaksesi riskejä jätä puille riittävästi tilaa ja istuta monilajisia pensasaitoja, linnunpönttöjä tai hyönteishotelleja houkutellaksesi hyötyeliöitä. Lyhyesti: panosta monimuotoisuuteen. Omenapuun yleisimmät taudit ovat omenarupi (lehdet saavat ruskeita laikkuja), ruskeamätä (kukkien lakastuminen ja hedelmien mätäneminen puussa) ja härmä (valkoinen jauhemainen peite lehdillä). Kaikissa näissä tapauksissa ennaltaehkäisy on tärkeää: ruiskuta kortekeitosta tai viimeisenä keinona ja vaikeissa tapauksissa käytä bordeaux’n seosta. Tuholaisista omenakoi (hedelmämato) on pieni toukka, joka perhosen muninnan seurauksena kaivaa käytäviä hedelmän sisään. Tähän on parasta vaikuttaa ennaltaehkäisevästi houkuttelemalla tiaisia ja lepakoita linnunpönttöjen avulla. Kirvojen esiintyessä ruiskuta mustasaippualiuosta.

Satoa korjatessasi syyskuussa poimi vain täysin terveet hedelmät. Hyvän varastoinnin takaamiseksi aseta omenat kanta alaspäin hyllyille tai laatikoihin. Valitse mieluiten täysin pimeä, kuiva ja viileä, mutta pakkaselta suojattu paikka.