Aitoviikuna Gustis Ficcolino
Aitoviikuna Gustis Ficcolino
Ficus carica Gustis ® Ficcolino
aitoviikuna
Kotiinkuljetus tai noutopisteeseen (riippuen koosta ja kohteesta)
Tärkeää: maasi tulliviranomaiset saattavat veloittaa sinulta tullimaksuja toimituksen yhteydessä.
Valitse toimituspäiväsi,
ja valitse päivämäärä ostoskorissa
12 kuukautta kuukauden kasvuunlähtötakuu tälle kasville
Lisätietoja
Takaamme kasvien laadun koko kasvukauden ajan.
Korvaamme omalla kustannuksellamme kaikki kasvit, jotka eivät ole elpyneet normaaleissa ilmasto- ja istutusolosuhteissa.
Kuvaus
Aitoviikuna 'Gustis Ficcolino' on uudehko sveitsiläinen lajike, jolle ovat ominaisia korkea tuottoisuus, hyvä pakkaskestävyys, kaksinkertainen sato (kesällä ja syksyllä) ja tiivis kasvutapa. Se tuottaa pieniä tai keskikokoisia, päärynämäisiä viikunoita, joiden kuori on ohut, sileä, vihertävänkeltainen ja muuttuu kypsänä keltaisenvihreäksi. Punainen malto on mehukasta ja hyvin makeaa, ja siinä on lukuisia pieniä siemeniä (pähkylöitä). Viikunat sopivat syötäväksi tuoreena tai käytettäväksi resepteissä. Istuta aikaisin syksyllä ennen pakkasia tai keväällä kylmemmillä alueilla. Se ei ole altis taudeille eikä vaadi juuri lainkaan hoitoa.
Aitoviikuna (Ficus carica) kuuluu mulperikasvien (Moraceae) heimoon. Lehtensä pudottavat lehdet ovat jopa 25 cm pitkiä ja jakautuneet kolmesta seitsemään lohkoon. Lehtien alapinnat ovat samettiset ja suonitukset näkyvät selvästi. Puun runko on sileäkuorinen, harmaa, ja puuaines on pehmeää ja sienimäistä.
'Gustis Ficcolino' muodostaa pienen, voimakaskasvuisen puun, jolla on pyöreä ja haarautuva kasvutapa. Täysikasvuisena (7–10 vuoden iässä) se saavuttaa 1,60–1,90 m korkeuden ja 1,20–1,50 m leveyden. Se on itsepölytteinen, kaksisatoinen lajike, joka tuottaa hedelmiä kahdesti: ensin kesäkuun lopusta ja sitten syyskuun alussa. Viikunapuilla on:
- yksisatoiset lajikkeet, jotka tuottavat yhden runsaan sadon vuodessa syksyn alussa.
- kaksisatoiset lajikkeet, jotka tuottavat hedelmiä kahdesti vuodessa: 'kukka- eli esiviikunat' alkukesällä edellisvuoden versoista ja syysviikunat kuluvan vuoden oksista.
Kaikista viikunalajikkeista 'Gustis Ficcolino' tuottaa runsaasti kukkaviikunoita (n. 40–70 g) kesäkuun lopussa ja sitten 60–90 g:n viikunoita syys–lokakuussa. Sato korjataan useana kertana hedelmien kypsyessä. Se on itsepölytteinen ja partenokarppinen, joten hedelmänmuodostus tapahtuu ilman lannoitusta eikä viikuna-ampiaista tarvita.
Viikuna on runsaskuituinen, sillä on laksatiivisia ominaisuuksia ja siemenet edistävät ruoansulatusta. Se sisältää runsaasti kivennäisaineita, hivenaineita ja B-vitamiinia. Satoa ei pidä säilyttää jääkaapissa, sillä kosteus ja kondenssivesi voivat vahingoittaa kuorta.
Istuta 'Gustis Ficcolino' etelä- tai lounaisseinustalle suojaksi kylmältä talvella, yksin, kukkapenkkiin tai isoon ruukkuun aurinkoiselle terassille tai parvekkeelle. Sen tiivis kasvutapa tekee siitä sopivan astiassa kasvatettavaksi kylmemmillä alueilla, jolloin se voidaan siirtää sisätiloihin, kun lämpötila laskee alle -10°C:n.
{$dispatch("open-modal-content", "#customer-report");}, text: "Please login to report the error." })' class="flex justify-end items-center gap-1 mt-8 mb-12 text-sm cursor-pointer" > Ilmoita virheestä tällä sivulla
Aitoviikuna Gustis Ficcolino kuvina...
Kasvutapa
Hedelmä
Kukinta
Lehvistö
Kasvitiede
Ficus
carica
Gustis ® Ficcolino
Moraceae
aitoviikuna
Puutarha-
Istutus ja hoito
Viikunapuu viihtyy useimmilla maatyypeillä, jopa köyhillä, kivisillä ja kuivilla, mutta se suosii syviä, ilmavia maita, joissa on riittävästi kalkkia. Se vaatii aurinkoisen kasvupaikan ja tuulensuojaa (etelä- tai lounaissuunta) kantaukseen hyvin hedelmää. Yhteenvetona viikunapuu pitää lämmöstä ja siitä, että sen latvus on auringossa, mikä on tärkeää hedelmien tuleentumiselle kesällä. Istutusvaiheessa tee istutuskuopan pohjalle salaojituskerros sorasta ja lisää seos puutarhamultaa ja kypsää kompostimultaa tai pintamaata.
Kastele hyvin kahden ensimmäisen vuoden aikana istutuksesta, erityisesti kesällä, sillä sen juuristo, vaikka kykeneekin imemään vettä syvältä maasta, ei ole vielä riittävän kehittynyt. Istuta marraskuusta maaliskuun loppuun pakkasjaksojen ulkopuolella. Kylmemmillä alueilla viikunapuu kannattaa istuttaa aikaisin keväällä. Se on talvenkestävä puu, mutta ei sovellu vuoristoilmastoon. Maanpäälliset osat voivat vaurioitua pakkasesta (nuoret versot –15–17 °C, kukannuput –10–12 °C). Se versoo uudelleen kannoksesta –20 °C asti.
Ruukkuistutus: aseta ruukun pohjalle kerros soraa tai savirouhetta salaojituksen varmistamiseksi. Lisää kerros multaa, aseta kasvi paikalleen ja peitä seoksella, jossa on 2/3 puutarhamultaa ja 1/3 pintamaata tai kypsää kompostimultaa. Lisää pintamultaa joka kevät vaihtamalla pintakerros tuoreeseen pintamaahan. Kastele säännöllisesti ja kohtuudella. Syksyn lopulla suojaa ruukku eristeellä ennen talven pakkasia.
Viikunapuu ei ole kovin altis taudeille tai tuholaisille.
Milloin istuttaa?
Mihin paikkaan?
Hoito-ohjeet
Tästä tuotteesta ei ole vielä arvosteluja. Jaa kokemuksesi ensimmäisenä.
Viimeksi katsotut tuotteet
Etkö löytänyt etsimääsi?
Talvenkestävyys tarkoittaa alinta talvilämpötilaa, jonka kasvi kestää vaurioitumatta tai kuolematta. Tämä kestävyys riippuu kuitenkin kasvupaikasta (suojaisella alueella, kuten patiolla), suojauksista (talvipeite) ja maaperän tyypistä (kestävyys paranee hyvin vettä läpäisevässä maaperässä).
Verkkosivuillamme ilmoitettu kukinta-aika koskee alueita, jotka sijaitsevat USDA-vyöhykkeellä 6a (etelärannikko ja saaristo: Helsinki, Turku, Tampere, Espoo, Vantaa).
Kukinta-aika vaihtelee asuinpaikkasi mukaan:
- Maan sisä- ja itäosissa (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Lahti) kukinta viivästyy 2–4 viikkoa ilmoitettuihin päivämääriin verrattuna, koska talvet ovat ankarampia, maaperä sulaa myöhemmin ja keväthallat ovat yleisiä toukokuuhun asti.
- Pohjois-Suomessa ja Lapissa (Oulu, Kemi, Rovaniemi, Sodankylä, Ivalo) kukinta viivästyy 6–10 viikkoa. Se tapahtuu pääasiassa kesäkuun ja elokuun välillä, sillä kasvukausi on hyvin lyhyt. Pakkasia voi esiintyä vielä kesäkuussa ja jo elokuussa.
Verkkosivuillamme mainittu istutusajankohta koskee alueita, jotka kuuluvat USDA-vyöhykkeeseen 6a (etelärannikko ja saaristo: Helsinki, Turku, Tampere, Espoo, Vantaa).
Istutusajat vaihtelevat asuinpaikkasi mukaan:
- Maan sisä- ja itäosissa (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Lahti) viivästä istutusta keväällä 2–4 viikkoa ja aikaista sitä syksyllä 2–3 viikkoa ilmoitettuihin päivämääriin verrattuna, jotta vältät myöhäiskevään yöpakkaset ja syyskuun alkupuolella esiintyvät varhaiset pakkaset.
- Pohjois-Suomessa ja Lapissa (Oulu, Kemi, Rovaniemi, Sodankylä, Ivalo) istutusajankohta on hyvin lyhyt ajanjakso: istutus on ehdottomasti tehtävä vasta loppukeväästä (toukokuun lopussa–kesäkuussa), kun lumi on sulanut kokonaan ja viimeiset pakkasvaarat ovat ohi. Syksyistä istutusta ei suositella, sillä Lapin sisäosissa ensimmäiset pakkaset alkavat jo elokuussa.
Verkkosivustollamme ilmoitettu sadonkorjuuaika koskee USDA:n vyöhykkeen 8 maita ja alueita (Ranska, Englanti, Irlanti, Alankomaat).
Kylmemmillä alueilla (Skandinavia, Puola, Itävalta...) hedelmien ja vihannesten sadonkorjuu tapahtuu todennäköisesti 3–4 viikkoa myöhemmin.
Lämpimimmillä alueilla (Italia, Espanja, Kreikka jne.) sadonkorjuu tapahtuu todennäköisesti aikaisemmin, sääolosuhteista riippuen.
Verkkosivustollamme ilmoitetut kylvöajat koskevat maita ja alueita, jotka sijaitsevat USDA:n vyöhykkeellä 8 (Ranska, Iso-Britannia, Irlanti, Alankomaat).
Kylmemmillä alueilla (Skandinavia, Puola, Itävalta...) viivästytä ulkokylvöä 3–4 viikkoa tai kylvä kasvihuoneeseen.
Lämpimämmissä ilmastoissa (Italia, Espanja, Kreikka jne.) siirrä ulkokylvöä muutamalla viikolla aikaisemmaksi.
Lauhkeassa ilmastossa keväällä kukkivat pensaat (onnenpensaat, pensasangervot jne.) on leikattava heti kukinnan jälkeen.
Kesällä kukkivat pensaat (kiinankutriot, piiskat jne.) voidaan leikata talvella tai keväällä.
Tyypillisesti kylmillä alueilla ja kylmälle arkoja kasveja on hyvä leikata vasta, kun pakkaset ovat ohi.