Mammuttiheinä - Miscanthus sacchariflorus

Mammuttiheinä (Miscanthus sacchariflorus) erottuu leveistä, kauttaaltaan ruskean ja hopean kirjomista lehdistään sekä kukinnostaan, joka muodostaa loppukesällä silkkimäisen kaskadin untuvaisia hopeisia tähkiä, joissa on vaaleanpunaisia heijastuksia. Se on runsaskasvuinen heinä, jolle on annettava tilaa lehvistönsä kehittämiseen – lehvistö syttyy syksyllä aikaisin tulisiin väreihin. Sen voimakas olemus sopii kaikentyylisiin puutarhoihin. Istuta se aurinkoiseen paikkaan tavalliseen, kesällä kosteana pysyvään maahan.

Mammuttiheinä on heinäkasvien (Poaceae) heimoon kuuluva perenna, joka on kotoisin Itä-Aasiasta ja Kiinasta. Se kestää pakkasta vähintään -25°C asti. Se muodostaa vahvan, hieman hajanalaisen kasvutavan omaavan mättään, joka on kukkiessaan 1,6–2 m korkea. Lehvistön korkeus on noin 80 cm maasta ja leveys saman verran. Kasvu on melko nopeaa ravinteikkaassa maaperässä pitkien, ohuiden, suomumaisten juurakoiden tukemana, joiden ansiosta se leviää hitaasti. Sinivihreää lehvistöä koristavat hopeinen keskisuoni ja ruskeat pitkittäisjuovat; lehdet ovat leveitä, joustavia ja nauhamaisia, ja ne saavat loppukesästä kuparin- tai oranssinsävyjä. Kukinta alkaa elokuussa, jolloin lukuisat sirot korret kohoavat lehvistön yläpuolelle, ja niihin kehittyy 10–35 cm pitkiä, erittäin silkkisiä hopeisia tähkiä, jotka kypsyessään saavat hieman kuparinpunaista sävyä. Tämä heinä ei leviä hallitsemattomasti.

Mammuttiheinä ansaitsee paikan penkin takaosassa. Sen voi istuttaa ryhmäksi muodostamaan näkösuojaa tai yhdistää korkeampiin lajikkeisiin, kuten elefanttiheinä 'Goliath' puutarhan reunalla. Kaksi vastakkain istutettua kasvia voi merkitä kulkua. Se sopii hyvin yhteen perovskian, Stipa arundinacean, asterien (Aster laevis 'Calliope', Aster turbinellus, Aster cordifolius), auringonkukkien (Helianthus maximiliani, Helianthus salicifolius), tarhasyysvuokon ja monivuotisten krysanteemien kanssa.