Amarine tubergenii belladiva Aphrodite

Amarine x tubergenii ’Belladiva Aphrodite’, kuten sisarlajike Anastasia, on hyvin kaunis hybridisipulikasvi, jonka syksyinen, puhdas vaaleanpunainen kukinta muistuttaa molempia vanhempiaan: Nerine bowdenii’ta ja Amaryllis belladona’a. Sen erityisen suuret, tähdenmuotoiset kukat ovat koottuina upeiksi, puolipallonmuotoisiksi sarjakukinnoiksi vahvojen kukkavarsien päihin – kuten Amaryllis-lajilla – mutta terälehdet ovat kauniisti aaltoreunaiset ja valoa läpikuultavat, kuten nerineillä. Keskinkertaisen säänkestävä; viihtyy aurinkoisella, tuulelta suojaisalla paikalla erittäin läpäisevässä maassa, joka saa olla kesällä jopa kuiva. Vielä melko harvinainen puutarhoissamme, mutta se tekee vaikutuksen niin perennaryhmässä kuin isossa ruukussa terassilla. Lajike on erinomainen myös leikkokukaksi.

Vanhempiensa tapaan amarine on sipulikasvi, joka kestää läpäisevässä maassa noin –12 °C, ja kuuluu amarylliskasveihin (Amaryllidaceae). Se on saatu risteyttämällä 1950-luvulla. Tämä omaperäinen kasvi, joka yhdistää molempien vanhempiensa parhaat ominaisuudet, on pysynyt meillä pitkään melko tuntemattomana. Sen kasvatus ei kuitenkaan ole sen vaikeampaa kuin Amaryllis belladona’n. Suuresta, munanmuotoisesta sipulista kehittyy syyskuussa kapea, 1–2 cm leveistä, vaaleanvihreistä, lineaarisista lehdistä muodostuva lehtitupsu. Lehdistö säilyy leudossa ilmastossa lähes ympäri vuoden, mutta häviää heinä–elokuussa. Syyskuussa lehtitupaan keskeltä nousee 60–75 cm korkuisia, vihreitä, ruohovartisia kukkavarsia, joiden päähän muodostuu kukkakruunu. Lajikkeella ’Aphrodite’ kukat ovat erityisen suuret: ne koostuvat kuudesta aaltoreunaisesta, taaksepäin kaartuvasta terälehdestä, jotka asettuvat tähtimäisesti. Sävy on vaalea mutta kirkas karkkivaaleanpunainen, jota korostaa paksuhko ja hieman läpikuultava terälehtien pinta. Kukan keskustasta ulkonevat suuret, kirkkaanpinkit heteet lisäävät vaikutelmaan keveyttä. Melko pitkä kukinta jatkuu lokakuulle saakka.

Tämä poikkeuksellinen kasvi on hyvin koristeellinen, mutta sen talvenkestävyys voi pettää Loiren pohjoispuolella; siksi sitä on usein parempi kasvattaa ruukussa ja siirtää talveksi suojaan. Suuressa ruukussa se sopii kesällä aurinkoiselle terassille. Avomaalla kannattaa valita lämmin kasvupaikka, esimerkiksi tuulelta suojaisan seinän vierestä, sekä erittäin läpäisevä maa – samantyyppiset olosuhteet kuin agapantukselle. Vaaleanpunakukkainen ”riippumpari” tälle, kasvi viihtyy meren läheisyydessä, englantilaistyylisessä cottage-puutarhassa ja myös kaupunkipuutarhassa, esimerkiksi terassin katseenvangitsijana eksoottisessa tai modernissa sommitelmassa. Se sopii hyvin yhteen perennojen kanssa. Leikkokukkana maljakossa sen elegantit kukat tuovat kotiin runsaasti omaperäisyyttä.