Norjalamppuharja - Callistemon viminalis

Norjalamppuharja (Callistemon viminalis) on suuri ainavihanta pensas, joka kuuluu myrttikasvien heimoon. Se on kotoisin Kaakkois-Australiasta (Uusi Etelä-Wales ja Queensland), missä se kasvaa vesiuomien varsilla puolivarjossa. Viljelyssä se saavuttaa harvoin yli 7 metrin korkeuden ja 2–3 metrin leveyttä, muodostaen tiheän kupumaisen latvuksen riippuvista oksista. Kasvunopeus on melko nopea.

Sen kapeat, suikeat lehdet ovat 2–8 cm pitkiä ja väriltään harmaanvihreitä. Keväällä oksien kärkiin ilmestyy punertavia nuoria versoja, joihin kehittyy lieriömäisiä kukkatähkiä, joiden halkaisija on noin 5 cm ja pituus 7 cm. Nämä kukinnot koostuvat pitkistä kirkkaanpunaisista heteistä, jotka ajan myötä saavat enemmän magentan sävyä. Kärkisilmu tuottaa edelleen uusia lehtiä ja lisää pulloharjamaisia kukintoja, samalla kun vanhoihin kukintoihin kehittyy pieniä kuppimaisia hedelmiä. Kosteassa maassa ja kuumassa ilmastossa kukinta voi toistua useita kertoja kauden aikana, erityisesti loppukesällä. Harmaanruskea kuori on halkeileva. Norjalamppuharja on mesikasvi, joka houkuttelee pölyttäviä hyönteisiä.

Kestää pakkasta noin –5...–6 °C asti. Se sietää kesän kuivuutta vakiinnuttuaan, mutta hyötyy kastelusta kuivassa ilmastossa. Hyvä suolansieto mahdollistaa istutuksen rannikolla tuulisella paikalla. Leudossa ilmastossa se sopii käytettäväksi yksittäiskasvina, vapaasti kasvavana pensasaitana, reunuksen takaosassa tai metsän reunassa. Sen voi yhdistää pensasmaisten tuoksioiden ('Italian Skies', 'Concha', 'Puget Blue', 'Skylark' jne.), keväällä kukkivien vihmien tai oleanterien ('Soleil Levant' tai 'Provence') kanssa. Kylmemmässä ilmastossa se menestyy hyvin ansarikasvina.