Ojakellukka Lionel Cox

Ojakellukka 'Lionel Cox' kukkii kesä–elokuussa nuokkuvin, kellomaisin kukin, joiden rikinkeltainen teriö on reunoiltaan lohenpunertava. Kukat nousevat sirojen varsien päihin, ja niitä somistavat punertavanvioletti verhiöt. Lehdet muodostavat samettisen, vihreän mätästön. Kasvi tuottaa höyhenmäisiä, karvaisia kuivia hedelmiä, jotka vangitsevat valon. Se on muita lajikkeita matalampi, korkeintaan 30 cm korkea ja 45 cm leveä. Juurakollinen kasvutapa tekee siitä tehokkaan maanpeitekasvin.

Ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva Geum rivale on lehtensä pudottava ruohovartinen perenna, kestää pakkasta -20°C asti. Lehdissä on lyyramainen, syvään liuskoittunut ja hammaslaitainen lehdykkä, jonka kärkilehdykkä on kolmiliuskaisia ja tavallista suurempi. Kasvi viihtyy täydessä auringossa tai puolivarjossa hieman happamassa tai kalkkipitoisessa, kosteassa, humuspitoisessa maassa. Se sietää tilapäistä veden pinnan nousua, kunhan maa pysyy riittävän kosteana, ja kylväytyy itse sopivissa oloissa.

Ojakellukka sopii hyvin yhteen tummakurjenpolven (Geranium phaeum), vuorenkilpien, ukontatarten, päivänliljojen, sinilatvojen, kuunliljojen, soihtuliljojen, ruostekukkien ja kaunosilmien kanssa. Se istuu lampien reunoille, maalaistyyliin, kivikkoihin ja ruukkuun isompien kasvien tyvelle.

Juuret ovat tuoksuvia ja syötäviä, maultaan lakritsia ja mausteneilikkaa muistuttavia, ja niistä on valmistettu kaakaonkaltaista juomaa. Niillä on samat supistavat, tulehdusta lievittävät ja kuumetta alentavat lääkinnälliset ominaisuudet kuin kyläkellukalla (Geum urbanum).