Campanula persicifolia var. planiflora f. alba kuuluu kellokasveihin (Campanulaceae). Kyseessä on harvinainen kasvitieteellinen muoto, tyyppilajin luontainen muuntelu. Tämä monivuotinen kasvi kasvaa matalina mättäinä, jotka muodostuvat tiiviistä tyvilehtiruusukkeista; ruusukkeen halkaisija on noin 6–7 cm ja lehdet ovat kiiltävän tummanvihreät. Tämä kääpiömuoto jää kukkiessaan yleensä vain 15–20 cm korkeaksi. Lehdet ovat ilmastosta riippuen talvella lehtensä pudottavia tai puoliainavihantia. Lehdet ovat suikea, tummanvihreät ja hieman kihartunut, ja ne muodostavat tiheän, 6–7 cm:n läpimittaisen ruusukkeen. Kukinta on kesä–heinäkuussa. Kukat ovat valkoisia, 2–3 cm:n läpimittaisia kellomaisia kukkia, jotka nousevat hoikkien kukkavanojen päähän; ne vaikuttavat suurilta kasvin pieneen kokoon nähden. Kussakin kukassa on pyöristyneet ja avartunut terälehdet, kellonmuotoisina. Tuoksu on hienovarainen mutta miellyttävä, ja kasvi houkuttelee mielellään mehiläisiä ja perhosia. Siemenet kehittyvät tyypillisiin kotahedelmiin; otollisissa oloissa kasvi kylväytyy itsestään.
Hento, hillitty ja valoisa Campanula persicifolia var. planiflora f. alba tuo raikkautta perennaryhmän reunaan tai hieman varjoisaan kivikkoryhmään. Se sujahtaa kauniisti esimerkiksi sammalsäleikköjen (Saxifraga × arendsii 'Pixie'), pienten keijunkukkien, kuten ‘Little Cutie Blondie’, tai sininatojen (Festuca glauca ‘Elijah Blue’) mättäiden väliin. Yhdistä se myös muihin vuoristoperennoihin, kuten alppiakileijaan (Aquilegia alpina) tai kevätkatkeroyrttiin (Gentiana verna). Se on kasvi, joka kutsuu pysähtymään ja katsomaan läheltä – katseenkorkeudella tai puutarhan intiimeimmissä nurkkauksissa.
