Kiinanjaloangervo - Astilbe chinensis

Astilbe chinensis, kiinanastilbe, on siro perenna, joka viihtyy puutarhassa tasaisen kosteassa maassa. Se muodostaa mättään hienoliuskaista lehdistöä, joka muistuttaa saniaisten lehtiä, ja jonka yläpuolelle kohoaa kesällä komeita vaaleanpunaisia röyhyjä. Luontaisesti laji kasvaa Aasian metsäisillä alueilla, joissa se saa riittävästi viileyttä ja kosteutta. Puutarhassa se hurmaa keveällä olemuksellaan ja kyvyllään elävöittää puolivarjoisia paikkoja.

Astilbe chinensis kuuluu kivikkokasvien (Saxifragaceae) heimoon. Tämä botaaninen laji on kotoisin Itä-Aasiasta, erityisesti Kiinasta, Japanista, Koreasta ja Venäjän Kaukoidästä. Se kasvaa kosteissa metsissä, varjoisten purojen varsilla ja metsänreunoissa 400–3600 metrin korkeudella.
Kyseessä on rönsyjuurinen perenna, joka muodostaa tiheitä, pystykasvuisia mättäitä. Lehdistö on lehtensä pudottava; se koostuu hienoliuskaisista tyvilehdistä, joissa on sahalaitaiset lehdykät. Lehdykät ovat muodoltaan soikeita–puikeita, hieman karvaisia ja niissä on ruskehtavaa karvoitusta. Nuoret lehdet voivat olla aluksi kuparinsävyisiä ja muuttuvat myöhemmin tummanvihreiksi. Kukkavarret ovat hoikat ja pystyt; ne kantavat kapeita, pystyjä ja höyhenmäisiä kukintoja, jotka muodostuvat pienistä, tähtimäisistä kukista. Kukat ovat väriltään keskipinkistä vaaleanpunaiseen. Kukinta ajoittuu heinä–elokuulle, keskikesään. Kukat ovat hyönteispölytteisiä. Hedelmä on pieni kota, jossa on runsaasti siemeniä. Tämän astilben juuristo on rönsyjuurinen ja rönsyilevä, minkä ansiosta kasvi leviää hitaasti olematta kuitenkaan varsinaisesti aggressiivinen. Kasvu on kohtalaisen nopeaa. Kasvi kasvaa 90–150 cm korkeaksi ja noin 50–60 cm leveäksi, ajan myötä usein leveämmäksi.
Astilbe chinensis erottuu muista suvun lajeista paremmalla auringon- ja kesäkuivuuden sietokyvyllä, vaikka se viihtyy parhaiten tuoreessa–kosteassa maassa. Se kukkii hieman myöhemmin kuin muut lajit.

Puutarhan varjoisissa ja viileissä paikoissa Astilbe chinensis pääsee parhaiten oikeuksiinsa. Se sopii kukkapenkin reunukseen, puiden juurelle, purojen varsille tai metsäpuutarhaan. Yhdistettynä ainavihantiin saniaisiin, kuten lajiin Dryopteris erythrosora, sekä hostaan ‘June’ sen suurten kirjavalehtien vuoksi tai keijunkukkaan 'Rio’, se muodostaa runsaan ja harmonisen kokonaisuuden. Kukintojen keveää vaikutelmaa voi korostaa yhdistämällä sen sormustinkukkiin 'Dalmatian' sekoituksena tai persikarioihin, joiden kukinta on ilmava; näin syntyy romanttinen ja elävä istutus.