Mätäsaaloe - Aloe brevifolia

Mätäsaaloe on pieni mehikasviperenna, joka sopii erinomaisesti ruukkukasvatukseen ja kivikkopuutarhaan. Se tuottaa runsaasti tiiviitä ruusukkeita, jotka muodostavat mattoja kiviseen ympäristöön. Siniharmaasta vihertävän harmaiden lehtien pinnassa on valkoisia pilkkuja ja reunoilla pieniä, taipuisia hampaita. Vanhat ruusukkeet tuottavat lopputalvella lyhyitä tähkiä, joissa on punaisesta oranssiin vaihtelevia kukkia. Se sietää hyvin pitkiä, kuumia ja kuivia kesiä, mutta ei ole pakkasenkestävä.

Mätäsaaloe kuuluu soihtukasvien heimoon (Asphodelaceae) ja on kotoisin pieneltä rannikkoalueelta Etelä-Afrikan eteläisimmästä osasta. Ruusuke saavuttaa enintään 30 cm leveyden ja 20 cm korkeuden, ja kukkiessaan se yltää harvoin yli 45–50 cm:n. Se saavuttaa aikuiskokonsa 5–6 vuodessa ja muodostaa lyhyen, lehtien peittämän varren. Lehdet ovat kolmiomaiset, paksut, mehevät ja pystyt; siniharmaa väri johtuu lehtipinnan päällä olevasta vahakerroksesta. Vuodenajan ja ympäristön kuivuuden mukaan lehtiin tulee oranssin, savunharmaan ja vaaleanpunaisen sävyjä. Reunoissa ja selkäharjanteella on valkoisia, pistämättömiä piikkejä. Maalis–toukokuussa aikuisista ruusukkeista nousee 50 cm:n pituinen, haaraton kukintotähkä, jossa on riippuvia, putkimaisia kukkia korallin-, oranssin- ja punansävyissä. Laji tuottaa lukuisia tytärruusukkeita.

Mätäsaaloe viihtyy ruukussa patiolla tai parvekkeella, tai maassa lämpimillä alueilla tai suojaisilla merenrannikoilla reunuskasvina, kivikkopuutarhassa tai hyvin vettä läpäisevässä rinteessä. Se kestää pakkasta noin –6 °C:seen asti kuivassa maassa. Istuta se kaltevaan, kiviseen tai hyvin vettä läpäisevään maahan tai kivimuuriin.

Agaavesta ja aaloesta

Aaloet ja agaavet muistuttavat toisiaan, mutta kuuluvat eri kasviheimoihin: aaloet soihtukasveihin (Asphodelaceae) ja agaavet parsakasveihin (Asparagaceae). Aaloeiden ruusukkeet kukkivat useita vuosia, kun taas aikuinen agaaven ruusuke kuolee kukkimisen jälkeen. Aaloella kukannuput syntyvät lehtien väliin, agaavella keskimmäinen kukintovarsi kehittyy kärkisilmusta. Agaavet ovat kotoisin Pohjois-Amerikasta; aaloet Afrikan eteläiseltä puoliskolta ja läheisiltä Intian valtameren saarilta.