Ruusuorakko - Ononis spinosa

Ruusuorakko (Ononis spinosa) on piikikäs alipensas, jota arvostetaan sen lääkinnällisten ominaisuuksien ja koristeellisen kesäkukinnan vuoksi. Sen kyky kasvaa vaikeilla maaperillä, joilla harvat kasvit menestyvät, on arvokas ominaisuus. Se tuottaa herneenkaltaisia kukkia, jotka ovat yleensä pinkinvioletteja, toisinaan valkoisia tai liiloja. Syvän juuristonsa ansiosta se kestää poikkeuksellisen hyvin muokkausta, mistä se on saanut kansanomaisen nimen "häränpysäyttäjä". Se viihtyy köyhillä, kivisillä tai savi-kalkkipitoisilla ja hiekkamailla täydessä auringossa.

Ruusuorakko kuuluu hernekasvien (Fabaceae) heimoon. Se muodostaa pensasmaisen mättään, joka on kypsänä 40–50 cm korkea ja 50–60 cm leveä, kehittyen puisesta kannosta, joka on ankkuroitunut voimakkaaseen, kirpeänhajuiseen paalujuureen. Tätä saponiinipitoista juurta käytetään rohdoslääkinnässä. Kukinta tapahtuu kesä–elokuussa; vaaleanpunaiset perhoskukat ovat lehdikkäissä, riippuvissa kukinnoissa, ja niitä seuraavat karvaiset palot. Varret ovat punertavia, osittain pystyjä ja osittain maanmyötäisiä, ja niissä on piikkejä ja kaksi karvajuovaa. Lehdet jakautuvat kolmeen pieneen, hammaslaitaan, karvaiseen, tummanvihreään lehdykkään.

Ruusuorakko vaatii erittäin aurinkoista paikkaa ja hyvin läpäisevää maaperää, erityisesti kosteassa ilmastossa. Se toimii viherlannoitteena ja maaperän parantajana ja sopii luonnonpuutarhaan, kuivaan puutarhaan, gariguemaiselle rinteelle tai aurinkoiselle kivikkoryhmälle. Se sopii hyvin yhteen malvion (Callirhoe involucrata), laventelien, sinikon (Ceratostigma griffithii), tuhkasulkapensaan (Amorpha canescens), malvakkeen (Malvastrum lateritium) ja tammiteurikan (Teucrium chamaedrys) kanssa, jotka jakavat samat kasvuolosuhteet. Kasvi tunnetaan myös nimellä "aasiyrtti", koska aasien kerrotaan nauttivan piikkeihinsä hankautumisesta.