Rinneakebia Silver Bells

Omaleimainen ja siro Akebia quinata ‘Silver Bells’ hurmaa erikoisella kevätkukinnallaan: helmiäismäisen vaaleat, hennosti tuoksuvat kukat erottuvat edukseen. Tämä Voimakas köynnöskasvi tarjoaa myös elegantin lehdistön, joka koostuu viidestä lehdykästä ja muodostaa nopeasti vihreän näkösuojan köynnösritilälle, pergolaan tai verkolle. Se sopii erinomaisesti seinän verhoamiseen tai näkymän peittämiseen, ja sitä voi kasvattaa myös ruukussa suojaisalla terassilla. Kestävä ja vaatimaton lajike tarvitsee vakiinnuttuaan vain vähän kastelua.

Kasvi kuuluu Lardizabalaceae-heimoon, ja sitä kutsutaan yleisesti nimellä viisilehtinen akebia. Akebia ‘Silver Bells’ on Akebia quinata -lajista jalostettu lajike; laji on kotoisin Kiinan, Japanin (Hokkaidōta lukuun ottamatta) ja Korean lauhkeiden vyöhykkeiden metsistä, joissa se kiipeilee luontaisesti metsänreunoissa, pensasaidoissa ja aluskasvillisuudessa.
Tämä 2000-luvulla kukinnan harvinaisen värityksen vuoksi valittu lajike poikkeaa tyyppilajista: sillä on kermaisenvalkoiset hedekukat, joissa on purppuranväriset heteet, sekä hennon vaaleanpunaiset emikukat, jotka ovat selvästi valoisammat kuin tavallinen ruskeanvioletti sävy. Kyseessä on monivuotinen köynnöskasvi, jonka lehdistö on talvella puoliainavihanta. Kasvutapa on kiertyvä: se kietoutuu tukiin joustavien ja voimakkaiden versojensa avulla, ja versot voivat kasvaa avomaalla 6–10 m pitkiksi sekä ruukussa 3–4 m. Kasvu on nopeaa jo ensimmäisistä vuosista alkaen. Versot ovat harmaanruskeat, korkkihuokosten pilkuttamat, ja ne voivat muodostaa vesoja nivelkohdista, kun versot ovat kosketuksissa maahan. Juuristo on leveälle levittäytyvä ja melko pintainen, mikä auttaa sitä hyödyntämään nopeasti käytettävissä olevan kasvutilan. Lehdet koostuvat viidestä soikeasta lehdykästä, joiden pituus on 5–10 cm; väri on tummanvihreä ja voi ilmastosta riippuen talvella saada purppuraista sävyä. Lehdet voivat varista osittain tai kokonaan talven ankaruudesta riippuen. Kukinta ajoittuu huhti–toukokuulle, ja se muodostaa 6–12 cm pitkiä, sekä hede- että emikukkia sisältäviä kukintoja. Pölytyksestä huolehtivat hyönteiset, ja hedelmöityminen tapahtuu vain, jos ristipölytys toteutuu kahden eri yksilön välillä. Hedelmä on 8–12 cm pitkä, lihakas palon kaltainen kota, jonka sisällä on makea, valkoinen ja syötävä malto; sitä ympäröivät mustat, syömäkelvottomat siemenet. ‘Silver Bells’ säilyttää tyyppilajin vahvuudet – kestävyys noin –15…–20 °C:een, kuivuudensieto vakiinnuttuaan sekä sopeutuvuus erilaisiin maaperiin.

Akebia quinata ‘Silver Bells’ sopii sekä avomaalle pergolan, säleikön tai verkon nopeaan verhoamiseen että ruukkuun terassille tai parvekkeelle, kunhan kasvua ohjataan ja kasvia leikataan säännöllisesti. Sen voi myös ohjata kiipeämään puuhun esimerkiksi köynnösruusun, kuten ‘Madame Alfred Carrière’ (valeanpunertavan valkoiset kukat), vaaleakukkaisen kärhön, kuten Clematis montana ‘Grandiflora’ (valkoiset kukat), tai ainavihannan kuusaman, kuten Lonicera henryi ‘Copper Beauty’ (kerman- tai vaaleankeltaiset kukat ja purppuraan vivahtava lehdistö), seuraan – mieluiten puolivarjossa. Näillä yhdistelmillä saadaan aikaan pehmeitä ja valoisia sävyjä.

Japanissa akebian nuoria versoja käytetään perinteisessä punonnassa, ja hedelmiä, jotka kaiverretaan ontoksi ja täytetään, valmistetaan joillakin maaseutualueilla ruokana samaan tapaan kuin pieniä täytettyjä munakoisoja.