Tarhakanna Striata

Canna ’Striata’ on suosittu, Atlantin toisella puolella yleinen kannan hybridilajike, mutta meillä selvästi harvinaisempi. Keskikokoisena ja erittäin näyttävänä se erottuu suurista lehdistään, joissa kulkebat keltaiset ja kermanväriset lehtisuonet ja jotka ovat usein punareunaiset – höyhenenkevyen kauniit. Kukinta jatkuu kesällä lähes tauotta: kasvustosta nousee punertavia kukkavanoja, joiden tähkämäisissä kukinnoissa loistavat kirkkaanoranssit kukat. Nopeakasvuinen kasvi kestää läpäisevässä maassa noin –10...–12 °C, joten sitä voi kasvattaa monilla alueilla. Se sopii erinomaisesti erittäin aurinkoiselle terassille tai eksoottiseen, rehevään puutarhaan.

Canna (x) generalis ’Striata’ (syn. C. pretoria ’Striata’, C. ’Tigre du Bengale’ ja C. malawiensis ’Variegata’) on kannakasvien (Cannaceae) heimoon kuuluva rönsyjuurinen, ruohovartinen hybridilajike. Sen kantamuodot ovat lähtöisin Aasian ja Amerikan trooppisilta alueilta. Tämä kanna muodostaa nopeasti rehevän mättään, joka kasvaa noin 1,5 m korkeaksi ja vie maapinta-alaa noin 70 cm. Lehdet ovat suuret, eheälaitaiset ja leveät, pitkänomaiset sekä tyveltään tupelliset. Lehtilapa on hapokkaanvihreä, ja siinä kulkee kauttaaltaan enemmän tai vähemmän kirkkaankeltaisia lehtisuonia; reunus on punapurppurainen. Kesäkukinta ajoittuu heinä–elokuusta syys–lokakuuhun ja muodostuu oransseista kukista tähkämäisissä kukinnoissa. Yksittäinen, epäsymmetrinen kukka on 6–8 cm leveä; siinä on tyvestä yhteen kasvaneet 3 terälehteä, 3 verholehteä sekä näkyvät heteet. Kasvi lisääntyy helposti kasvullisesti tuottaen runsaasti vesoja.

Eksoottisen viehätyksen omaavia näyttäviä kasveja arvostaville Canna ’Striata’ sopii puutarhaan, terassille tai parvekkeelle. Se on hyvin helppo kasvattaa, kunhan se ei kasvukaudella kärsi veden tai ravinteiden puutteesta. Leudoilla alueilla se talvehtii ilman erityistä suojaa, muualla se kannattaa siirtää talvisäilytykseen. Suuressa istutusryhmässä sen seuraan sopivat esimerkiksi banaanit kuten Musa velutina tai Musa ventricosa, Ricinus communis, Kniphofia, agapanthus, Beschorneria yuccoides sekä Melianthus major. Varotoimena juurakot voidaan kaivaa ylös syksyllä ja suojata kylmältä, tai kasvia voi kasvattaa suuressa ruukussa terassilla säännöllisen kastelun ja sopivan lannoituksen avulla.