Tähtimagnolia Gold Star

Tähtimagnolia 'Gold Star' (Magnolia x stellata 'Gold Star') on pieni, lehtensä pudottava puu, joka on tähtimagnolian (Magnolia stellata) risteymä. Se kukkii hyvin varhaisesta iästä lähtien ja tuottaa vaaleankeltaisia, kevyesti tuoksuvia, tähdenmuotoisia kukkia loppukeväällä. Lehvistö on tummanvihreä, nuorena pronssinruskea, ja se viihtyy missä tahansa kosteassa maaperässä täydessä auringossa tai puolivarjossa.

Tämä magnoliakasvien heimoon (Magnoliaceae) kuuluva amerikkalainen lajike on peräisin Michiganista ja se on risteytetty poppelimagnolian alalajista Magnolia acuminata var. subcordata 'Miss Honeybee' ja tähtimagnoliasta, perien molemmilta vanhemmilta pakkasenkestävyyttä ja sietokykyä lievästi kalkkipitoiselle maalle. Se muodostaa pienen, pyöreän, levittäytyvän puun, joka on korkeampi kuin leveä, ja saavuttaa kypsänä 3,50 metrin korkeuden ja 2,50 metrin leveyden. Se voi kasvaa monirunkoisena pensaana tai yksirunkoisena puuna. Kesävihanta lehvistö koostuu käänteismunanmuotoisista, tummanvihreistä lehdistä, joiden pituus on 10–15 cm, ja joiden alapinta on vaaleampi ja hienokarvainen; ne kellastuvat ruskehtaviksi syksyllä; nuoret lehdet ovat pronssinruskeita. Huhtikuussa, kaksi viikkoa tähtimagnolian jälkeen, ennen lehtiä ilmestyy suuria yksittäisiä tähdenmuotoisia kukkia, joissa on 14 paksua, vahamaista kehälehteä, jotka avautuvat halkaisijaltaan 15 cm:n suuruisiksi, ja runsaasti keltaisia heteitä. Kuori on tuoksuva nuorena.

Tähtimagnolia 'Gold Star' sopii niin pieniin puutarhoihin kuin suuriin puistoihin, ja se istutetaan parhaiten yksittäiskasviksi nurmikolle tai reunukseen kanervakasvien, kuten alppiruusujen, kamelioiden ja hortensioiden, seuraan.

Suvun nimesi Magnoliaksi vuonna 1703 kasvitieteilijä Charles Plumier lääkäri-kasvitieteilijä Pierre Magnolin (1638–1715), Montpellier'n kasvitieteellisen puutarhan johtajan, kunniaksi.