Isotöyhtöangervo Kneiffii

Hapsutöyhtöangervo ’Kneiffii’ on hapsutöyhtöangervon lajike, joka on vähemmän voimakaskasvuinen kuin tyypillinen laji. Se tuottaa hienoksi leikattua, pitsimäistä lehvistöä, jonka väri vaihtelee oliivinvihreästä tummaan pullonvihreään, ja lehdet ovat höyhenmäisen kevyet. Tämä vankka perenna tuottaa alkukesällä runsaasti hienoja, kermanvalkoisia kukintoja. Se sopii hyvin puolivarjoisalle reunukselle sellaisten kasvien seuraan, jotka viihtyvät samankaltaisissa oloissa.

Hapsutöyhtöangervo (Aruncus dioicus) kuuluu ruusukasvien (Rosaceae) heimoon. Se on kestävä juurakollinen perenna, joka on kotoisin Keski- ja Itä-Euroopan, Länsi- ja Pohjois-Aasian sekä Pohjois-Amerikan kosteista aluskasvustoista. Luonnossa sitä tavataan tyypillisesti humuspitoisella maaperällä metsänreunoilla, puolivarjossa, tuoreessa maassa, jossa on kalkkipitoista pohjamaata. Laji on kaksikotinen: kukat ovat joko hede- tai emikukintoja eri kasviyksilöissä.

’Kneiffii’ on hidas juurtumaan ja vakiintumaan eikä kasva kovin rehevästi, mutta on pitkäikäinen. Aikuisena se saavuttaa 70–80 cm korkeuden ja 50 cm leveyden. Se kasvaa keväällä paksusta kannoksesta, josta nousee suuret, hienojakoiset lehdet, jotka kellastuvat syksyllä. Kukinta ajoittuu kesä- ja heinäkuulle: pienet valkokermanväriset kukat ovat 35 cm pitkissä höyhenmäisissä tähkissä, ja kukinta kestää noin kuukauden.

Se vakiintuu pysyvästi mihin tahansa ravinteikkaaseen ja tuoreeseen maahan, joka ei ole liian raskas. Se sopii erityisen hyvin mökkitiloihin, luonnonmukaisiin puutarhoihin, metsäpuutarhoihin ja vesiaiheiden reunamille. Se istuu hyvin yhteen jaloangervojen, ukonhattujen, sormustinkukkien, saniaisten, kuunliljojen, hortensioiden ja metsäkurjenpolvien kanssa, ja viihtyy japaninvaahteroiden tai japaninstoraksien alla.