Kelloalppiruusu Gartendirektor Glocker

Istuta kelloalppiruusu (Rhododendron willianum 'Gartendirektor Glocker') puolivarjoisaan tai hieman aurinkoisempaan paikkaan, suojassa paahtavalta auringolta ja kylmiltä, kuivattavilta tuulilta, viileään, humuspitoiseen ja kevyeen maahan, joka on lievästi hapan tai neutraali. Kuten kaikki kalkinarkaat kasvit, se ei siedä emäksistä maata eikä raskasta, talvella vettyvää maata. Vältä istuttamasta sen tyvelle, sillä sen matalat juuret eivät siedä kilpailua muiden kasvien kanssa etenkin vesivaroista.

Kaiva kuoppa, joka on kolme kertaa ruukkua suurempi. Upota juuripaakku kalkittomaan veteen ja istuta pensas tyvikaulan tasolle seokseen, joka koostuu ¼ turpeesta, lehtikompostista, sorasta tai hohkakivestä ja hiesuisesta savimaasta. Kastele runsaasti ja pidä maa kosteana kesällä. Atsaleoilla ja alppiruusuilla on matala juuristo, minkä vuoksi ne ovat alttiita pitkille kuiville jaksoille. Siksi suositellaan humuspitoista maata ja runsasta kastelua kuivina kausina. Lisäksi juuristo ei ole kovin vahva, joten raskasta maata on kevennettävä istutettaessa vettä läpäisevillä materiaaleilla (sora, hohkakivi, savirakeet). Levitä joka kevät pensaan tyvelle männyn kuorikatetta säilyttääksesi maan kosteuden ja happaman pH:n.

Hoitoon kuuluu kuihtuneiden kukkien poisto kesällä ja kuolleiden oksien siivous. Atsaleoja ja alppiruusuja saattavat joskus vaivata kärsäkkäät, jotka syövät lehtien reunoja ja pikkujuurta, sekä pahamaineinen alppiruusukuoriainen, joka ei useinkaan aiheuta vakavia vaurioita. Kärsäkkäitä vastaan on nykyään tehokkaita luonnonmukaisia torjuntakeinoja. Alppiruusun lehtien kellastuminen (kloroosi) kertoo raudan heikosta imeytymisestä maasta ja aiheuttaa kasvin ennenaikaisen kuoleman. Vaikka kalkki on usein syynä, myös huono salaojitus tai liian syvälle istutettu juuripaakku voivat selittää ilmiön.

Alppiruusut viihtyvät viileämmässä ilmastossa, kun ne istutetaan kalkittomaan maahan ja kosteaan ympäristöön. Niiden viljely kuumemmassa ja kuivemmassa ilmastossa epäonnistuu usein pitkällä aikavälillä huolimatta kaikista totuttamiseen tehdyistä ponnisteluista.