Tarhaomenapuu Courson - Delbard

Valitse pylväsomenapuullesi hyvin aurinkoinen paikka. Maaperä voi olla hieman emäksinen tai hapan, mutta ei liian voimakkaasti. Kaiva istutuskuoppa, jonka tilavuus on vähintään kolminkertainen juuripaakkuun nähden. Lisää samalla orgaanista ainesta (pintamaata, kompostimultaa) ja perusväkilannoitetta, kuten jauhettua sarvea. Älä peitä varrennuskohtaa. Tue tarvittaessa. Yksinään ja avoimilla paikoilla kasvaville omenapuille voi olla hyödyksi asentaa tukirakennelma: istuta kolme tukea kolmion muotoon 50 cm etäisyydelle rungosta ja yhdistä ne toisiinsa puupaloilla. Suojaa kuori esimerkiksi kumilla ja kiinnitä tuet runkoon metallilangoilla. Kastele runsaasti, myös talvella, ja vaikka sataisi. Hedelmäpuut istutetaan parhaiten loka-maaliskuussa, pakkasjakson ulkopuolella. Astiassa kasvatettuja kasveja voi istuttaa ympäri vuoden, paitsi kovien helle- tai pakkasjaksojen aikana.

Pylväshedelmäpuiden etuna on, että ne voidaan istuttaa ulkoterasseille tarkoitettuihin astioihin. Valitse vähintään 60 litran astia. Varmista, että astia on rei'itetty, ja huolehdi hyvästä vedenpoistosta täyttämällä pohja paksulla kerroksella savisoraa tai soraa. Ruukuissa puut tarvitsevat luonnollisesti säännöllisempää kastelua. Talvella siirrä hedelmäpuut tuulensuojaiseen paikkaan ja lopeta kastelu pakkasjaksojen ajaksi. Vaihda pintamulta vähintään joka toinen vuosi tuoreeseen multaan ja lannoita ennen kukintaa omenapuille tarkoitetulla lannoitteella, joka ei ole liian typpipitoinen.

Talvella voit lisätä pienen kourallisen puutuhkaa puun tyvelle, kevyesti pintamultaan sekoitettuna – tuhka on runsaasti kaliumia ja parantaa hedelmäntuotantoa. Omenapuut voivat altistua erilaisille taudeille ja tuholaisille. Riskien vähentämiseksi jätä puille riittävästi tilaa ja istuta monilajisia pensasaitoja, linnunpönttöjä tai hyönteishotelleja houkutellaksesi hyödyllisiä hyönteisiä. Yhteenveto: panosta monimuotoisuuteen. Omenapuun päätauteja ovat omenarupi (ruskeita laikkuja lehdillä), ruskomätä (kukkien lakastuminen ja hedelmien mädäntyminen puussa) ja härmätauti (valkoinen jauhemainen päällyste lehdillä). Näissä kolmessa tapauksessa ennaltaehkäisevä toiminta on suositeltavaa ruiskuttamalla kortekeitettä, tai viimeisenä keinona ja vakavien tuhotapausten yhteydessä voidaan käyttää bordeauxseospohjaista käsittelyä. Tuholaisista omenakääriäinen (tai hedelmätoukka) on pieni toukka, joka syntyy perhosen muninnasta ja aiheuttaa tunneleita hedelmän sisälle. Tämän torjumiseksi on parasta toimia ennaltaehkäisevästi edistämällä tiaisten ja lepakoiden asettumista pönttöjen avulla. Kirvatartunnan sattuessa ruiskuta mustasaippualiuosta.

Syyskuun sadonkorjuun aikana säilytä vain poimitut hedelmät. Hyvän säilyvyyden varmistamiseksi omenat kannattaa asettaa varsi alaspäin hyllyille tai laatikoihin. Valitse mieluiten täysin pimeä, kuiva ja viileä, mutta jäätymätön paikka.