Öljyoliivi Negrette

Negrette-oliivi on vanha lajike, joka on kotoisin Gardin alueelta ja jota viljellään laajalti eteläisessä Ranskassa. Puu on keskivahva, eikä se vaadi paljon leikkausta. Se kestää hyvin pakkasta ja menestyy kuivilla ja kivisillä mailla, ja se voi kantaa hedelmää 2–3 vuoden kuluttua istutuksesta. Lajike on varhainen, vähemmän altis vuorottaissatoisuudelle, ja se on itsesatoinen, joten se ei tarvitse pölyttäjää. Sen teräväkärkisistä oliiveista saadaan kultaista, mietoa öljyä, jossa on omenan, pähkinän, tomaatin ja artisokan tuoksuja, vaikka öljysaanto onkin alhainen (20 %). Oliivit korjataan täysin kypsinä, kun ne ovat täysin mustia, marraskuusta joulukuuhun.

1800-luvulta lähtien tunnettu Negrette-oliivi tunnetaan myös nimillä moureau, mourette, mourescalle, ja 1800-luvulla se tunnettiin nimellä "varhainen oliivi" tai "varhain kypsyvä oliivi".

Oliivipuulla on oksainen runko, kova ja tiheä puu sekä halkeileva ruskea kaarna. Soikeat, pitkänomaiset lehdet ovat päältä kiiltävän tummanvihreitä ja alta hopeanvaaleanvihreitä, ja niissä on selvä keskisuoni. Lehvistö on ainavihanta. Negretten nuoret lehdet ovat hyvin pieniä, muistuttaen villioliivin lehtiä; aikuiset lehdet ovat suurempia. Jos aikuiset lehdet kehittyvät hitaasti, leikkaa puu hyvin matalalta ja tue uudet versot, jotta ne kasvavat pystysuoraan. Pieniä kermanvalkoisia kukkia ilmestyy 10–20 kukan ryhmissä lehtihangoissa huhti–toukokuussa edellisvuoden versoissa. Puu tuottaa teräväkärkisiä, meheviä oliiveja, joiden pinta on sileä ja jotka kypsyvät vihreästä viininpunaisen ja violetin kautta mustiksi marraskuusta alkaen. Yksi litra öljyä vaatii 7 kg oliiveja.

Oliivit on käsiteltävä ennen syömistä kitkeryyden poistamiseksi. Vihreiden pöytäoliivien käsittelyyn kuuluu kolme vaihetta: 1. Kitkeryyden poisto lipeäkylvyssä tai perinteisellä tuhkalipeällä. 2. Huuhtelu. 3. Suolaliemi käymisen kanssa tai ilman. Kitkeryyden poisto ei ole tarpeen mustille oliiveille.